Miksi kuuloterveys on tärkeää
Monet aliarvioivat kuulonaleneman vaikutusta ja pitävät sitä vain aistiongelmana. Tosiasiassa kuuloterveys on olennaista yleisterveydelle, minkä vuoksi on ensiarvoisen tärkeää ryhtyä toimiin, jotta kielteisiltä seurauksilta vältyttäisiin.
20%
ihmisistä, joille kuulokojeen käytöstä olisi apua, käyttää kuulokojetta¹
4%
vuotta on keskimääräinen aika, joka kuulonaleneman kanssa eläviltä kestää, ennen kuin he ryhtyvät toimiin²
Kuulonaleneman vaikutus
Kuulonaleneman tasosta riippumatta se voi vaikuttaa sosiaaliseen, henkiseen ja yleiseen hyvinvointiisi. Se voi kehittyä hitaasti ja alkaa vaikuttaa vähitellen kykyysi kommunikoida ja olla yhteydessä muiden kanssa. Se voi vaikuttaa myös turvallisuudentunteeseesi omassa ympäristössäsi ja sitä kautta myös sosiaaliseen elämääsi ja osallistumishalukkuuteesi. Kuulonalenema on liitetty seuraaviin terveysongelmiin:
- vähemmän sosiaalista kanssakäymistä ja lisääntynyttä yksinäisyyttä³
- vähemmän osallistumista tapahtumiin tai aktiviteetteihin ystävien kanssa⁴
- lisääntynyt kognitiivisen heikkenemisen ja dementian riski⁵
- lisääntynyt riski kaatumiselle.⁶
Sosiaalis-emotionaalinen hyvinvointi
Kuulonaleneman vuoksi saatat joskus tuntea epävarmuutta sosiaalisissa tilanteissa ja ihmissuhteissa voi olla hankaluuksia, jos sinun on turvauduttava muihin ja pyydettävä heitä toimimaan korvinasi. Näihin haasteisiin on onneksi olemassa ratkaisukeinoja – tasa-arvoista kommunikointia ja kuulemista avustavien tekniikoiden tuomat sosiaaliset hyödyt on osoitettu tutkimuksissa.8
Kognitiivinen hyvinvointi
Kuuloterveyttä tukevien hyvien tapojen omaksumisella voi olla myönteinen vaikutus kognitiiviseen terveyteen.9 Kuulokojeiden säännöllisempi käyttö on yhteydessä kognitiivisen suoriutumisen paranemiseen.10 Suurimmalla osalla kuulonaleneman kanssa elävistä ikääntyneemmistä aikuisista, joiden kuulonalenemaa hoidettiin kuulokojeilla, kognitiivinen suoriutuminen pysyi vakaana tai jopa parani merkittävästi vain 18 kuukauden kojekäytön jälkeen.* 11
Fyysinen hyvinvointi
Kuulokojeiden käyttö voi edistää fyysistä hyvinvointia parantamalla tasapainoa, lisäämällä tietoisuutta ympäristön äänistä12 ja parantamalla aktiivisuustasoja.13 Kuulokojeiden käyttö on yhteydessä myös lisääntyneeseen aktiivisuuteen työelämässä ja sosiaalisessa elämässä, ja naisten osalta on myös itseraportoitu lisääntyneestä fyysisestä aktiivisuudesta.14
Eroon leimasta
Kuulonalenemaa koskevien faktojen tietäminen ja sen yleisyyden tiedostaminen voivat auttaa lievittämään yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden tunnetta, jota kuulonalenemaan saattaa liittyä.
- Noin 1,5 miljardilla ympäri maailmaa on kuulonalenema – se tarkoittaa noin 16 prosenttia maailman väestöstä.¹⁵
- Kuulonalenemista noin 65 % on lieviä, 30 % keskivaikeita ja 5 % vaikeita tai erittäin vaikeita.¹⁶ ¹⁷
- Suurin osa ihmisistä, joilla on kuulonalenema, on koulu- tai työikäisiä.¹⁸
Alaviitteet
* Tutkimuksessa, johon osallistui ikääntyneempiä kuulonaleneman kanssa eläviä aikuisia ja joiden kuulonalenemaa hoidettiin kuulokojeilla, suurimmalla osalla kognitiivinen suoriutuminen pysyi vakaana tai jopa parani merkittävästi vain 18 kuukauden kojekäytön jälkeen. Säännöllisempi kuulokojeiden käyttö oli yhteydessä suurempiin parannuksiin toiminnallisissa taidoissa.
1. World Report on Hearing, 2021. Saatavissa World Report on Hearing (who.int) -sivustolta
2. MarkeTrak 11, 2022 https://hearingreview.com/inside-hearing/research/marketrak-2022-navigating-the-changing-landscape-hearing-healthcare
3. Kramer, S.E., Kapteyn, T.S., Kuik, D.J., & Deeg, D.J.H. (2002). The association of hearingimpairment and chronic diseases with psychosocial health status in olderage. Journal of Aging and Health, 14(1), 122–137
4. Vas, V., Akeroyd, M. A., & Hall, D. A. (2017). A data-driven synthesis of research evidence for domains of hearing loss, as reported by adults with hearing loss andtheir communication partners. Trends in Hearing, 21
5. Loughrey, D.G., Kelly, M.E., Kelley, G.A., Brennan, S., & Lawlor, B. A. (2018). Association of Age-Related Hearing Loss With Cognitive Function, Cognitive Impairment,and Dementia. JAMA Otolaryngology–Head & Neck Surgery, 144(2), 115-126
6. Jiam, N.T.-L., Li, C., & Agrawal, Y. (2016). Hearing loss and falls: A systematic review and meta-analysis. The Laryngoscope, 126(11), 2587–2596
7. Vercammen, C., Ferguson, M., Kramer, S.E., Meis, M., Singh, G., Timmer, B., Gagné, J-P., Goy, H., Hickson, L., Holube, I., Launer, S., Lemke, U., Naylor, G., Picou, E., Scherpiet,S., Weinstein, B., & Pelosi, A. (2020). Well-Hearing is Well-Being: A Phonak Position Statement. Hearing Review, 27, 18-22.
8. Ferguson, M.A., Kitterick, P.T., Chong, L.Y., Edmondson-Jones, M., Barker, F., Hoare, D.J. (2017). Hearing aids for mild to moderate hearing loss in adults. Cochrane Database of System Revue, 9. https://doi.org/10.1002/14651858.CD012023Kamil, R.J. & Lin, F.R. (2015). The Effects of Hearing Impairment in Older Adults on Communication Partners: A Systematic Review. Journal of the American Academy of Audiology, 26/2, 155-182 (28). https://doi.org/10.3766/jaaa.26.2.6
9. Karawani, H., Jenkins, K., & Anderson, S. (2018). Restoration of sensory input may improve cognitive and neural function. Neuropsychologia, 114, 203–213. https://doi.org/10.1016/j.neuropsychologia.2018.04.041
10. Sarant, J., Harris, D., Busby, P., Maruff, P., Schembri, A., Lemke, U. & Launer, S. (2020). The effect of hearing aid use on cognition in older adults: Can we delay decline or even improve cognitive function? Journal of Clinical Medicine, 9, 254. https://doi.org/10.3390/jcm9010254.
11. Sarant, J., Harris, D., Busby, P., et al. (2020). The effect of hearing aid use on cognition in older adults: Can we delay decline or even improve cognitive function? Journal of Clinical Medicine, 9(1), 254. https://doi.org/10.3390/jcm9010254
12. Negahban, H., Bavarsad Cheshmeh Ali, M., & Nassadj,G. (2017). Effect of hearing aids on static balance function in elderly with hearing loss. Gait Posture, 58:126-129. https://doi.org/10.1016/j.gaitpost.2017.07.112
Rumalla, K., Karim, A.M. & Hullar, T.E (2015). The effect of hearing aids on postural stability. Laryngoscope, 125(3), 720-723. https://doi.org/10.1002/lary.24974
Vitkovic, J., Le, C., Lee, S.L. & Clark, R.A (2016). The Contribution of Hearing and Hearing Loss to Balance Control. Audiol Neurotol, 21(4),195-202. https://doi.org/10.1159/000445100
13. Dawes, P., Cruickshanks, K. J., Fischer, M. E., Klein, B. E. K., Klein, R., & Nondahl, D. M. (2015). Hearing-aid use and long-term health outcomes: Hearing handicap, mental health, social engagement, cognitive function, physical health, and mortality. Int J Audiol, 54(11), 838–844. https://doi.org/10.3109/14992027.2015.1059503
14. Holman, J. A., Hornsby, B. W. Y. , Bess, F. H., & Naylor, G. (2021). Can listening-related fatigue influence well-being? Examining associations between hearing loss, fatigue, activity levels and well-being, International Journal of Audiology, DOI: 10.1080/14992027.2020.1853261
15. World Health Organization. (2021). World report on hearing. Geneva: World Health Organization. Haettu 8.3.2021 osoitteesta https://www.who.int/publications/i/item/world-report-on-hearing
16. Carr, K. (2020). 20Q: Consumer Insights on Hearing Aids, PSAPs, OTC Devices, and More from MarkeTrak 10. Audiology Online. Haettu 25.3.2021 osoitteesta https://www.audiologyonline.com/articles/20q-understanding-today-s-consumers-26648
17. Ehima. (2020). Hearing Aids improve Hearing - and a LOT more. Trends derived from the EuroTrak databases 2009 – 2020. Haettu 25.3.2021 osoitteesta https://www.ehima.com/wp-content/uploads/2020/07/EuroTrak-Trends-2009-2020-June-2020.pdf
18. Jorgensen, L., & Novak, M. (2020). Factors Influencing Hearing Aid Adoption. Seminars in hearing, 41(1), 6–20. https://doi.org/10.1055/s-0040-1701242
